Lämminhenkinen kesämaja Länsiulapanniemessä, Lauttasaaressa

Lauttasaaren Länsiulapanniemessä HKL:n alueella mökki 503 valmiina seuraavalle käyttäjälle.
Mökki on mukavasti syreenipensaiden suojassa, yksityisyyttä riittää omalle pihalle oikein hyvin. Omalta pihalta on myös kohtuullinen merinäkymä pensaiden väleistä, näkymät ovat oikein mukavat ja rauhalliset. Mökkejä ympärillä on runsaasti, tämä mökki on silti omassa rauhassaan.

Mökki itse on kohtuullisessa kunnossa, mitä toki kannattaa kunnostaakin. Rakennus on harkkojen päällä, pohja on hyvin tuulettuva. Muilta osin talon kuntoa kannattaa tarkastella. Asuttavassa ja käytettävässä kunnossa nytkin.

Alueella on kesävesi, mikä pidetään auki kesäaikaan, toukokuusta lokakuun alkuun. Oma vesipiste on rakennuksen edessä, missä allas (katso kuva).

Mökille pääsee julkisella liikenteelläkin hyvin, sekä metrolla että bussillakin. Lähin metroasema on Koivusaaren asema, minne on matkaa n 1 km kauniita polkuja pitkin, bussilla Isokaarta pitkin pääsee myös (500 m kävellen). Läheisellä Isokaarella on kaksi K-kauppaa (Isokaari 9 ja Isokaari 42), kumpaankin matkaa alle 1 km.

HKL-majojen yhteiskäytössä on sauna, grillipaikka, suihkut ja ulko-wc:t. Laituripaikka on vuokrattavissa yhdistykseltä (vapaustilannetta ei ole tarkistettu).

Huom! HKL-majat ry:n sääntöjen mukaan omistajan on oltava helsinkiläinen.

Kesämajat sijaitsevat Helsingin kaupungin vuokratontilla. Alueen nykyinen vuokrasopimus on voimassa 2032 loppuun saakka, minkä jälkeen sitä varmasti jatkettaneen, kuten tähänkin asti on tapahtunut. Varainsiirtovero kaupasta on 4 % (rakennuksen erillisluovutus)

Lauttasaaressa HKL:n kesä-maja-alueet ovat helsinkiläisiä erikoisuuksia, joita saattaa ihmetellä, ellei tiedä niiden taustaa. Keitä asuu näissä hobittikylissä, leikkimökin kokoisissa majoissa metsien siimeksessä?

Vuonna 1928 kaupunki alkoi sallia vähävaraisimmille asukkailleen uudenlaista virkistäytymistä kangasteltoissa ensin Varsasaaren ja Satamasaaren alueilla. Suomen kesä on epävakainen ja pian tuli kyselyjä voida rakentaa jotain telttaa tukevampaa. Niinpä retkeilijöille annettiin lupa tehdä majoja. Jotta mökkikylistä ei rönsyilisi minkä näköisiä hyvänsä, päätettiin tehdä niille tyyppipiirustukset. Hommaan palkattiin vuonna 1946 nimekäs arkkitehti Hilding Ekelund.

Näin oli silloin, mutta alueen mökkeilyn glamour on pysynyt erittäin hyvänä ja myöhemmin tullut vieläkin suositummaksi. Erittäin hohdokas harrastus ja vapaa-ajanviettopaikka.

Tässä erittäin idyllinen tilaisuus ja mahdollisuus omaan “punaiseen tupaan”.